EIIIIIIIIIH! Minun henkireikäni, se ainoa asia, mikä pitää mut elossa ja edes jotenkin selväjärkisten kirjoissa, hajosi! Mitä minä teen ilman tuota: halasin, silitin, korjasin tuota rakasta ystävääni, mutta se vaan tuhahti äkäsesti. Mun oma armas kahvinkeitin... Onneksi toistaseksi kahvit jotenkin vielä keittää vaikka tippalukko koittaa väkisin pitää mun ihanan virkistysaineen koneen sisuksissa, mut taiston toistaiseksi olen voittanut minä! Buah.. Sainpa kupillisen sieltä ulos...

Ouh. Juoksin juuri kaupat läpi muiden "AAaaAAaaRRGH-nälkäkuolema tulee jos en nyt hamstraa jääkaappia täyteen"-tyyppien kanssa. Huh, mitä menoa ja meininkiä, kyllä moni sinkkuihminen jäisi kakkoseksi kun perheenäidit kilvan hamstraa voipaketteja kärrin täyteen toivoen sen laihduttavan heidät solakiksi jouluruuan jäljiltä. Ja lastenruokahylly! Se vasta taistelutanner oli! Lähes vammoitta selvisin, mutta jäin myös ilman korvikkeita ja jouduin kipasemaan ne vielä toisesta kaupasta... Ensi vuonna paremmin asein varustautuneena siis.

Nuo apinat haistaa joulun. Sen huomaa niiden lajikäyttäytymisestä: ovat äkäsempiä kuin koskaan. Enää ei tepsi edes "tuhmat lapset ei saa lahjoja, pitää olla kiltti"-uhkailut. Eikös se ole koko joulun idea, että sais lapset käyttäytymään edes kerran vuodessa? :D