Ei hyvää päivää tätä elämää. En ole saanu taaskaan kirjoiteltua tässä hässäkässä. Isoimmalta pikkuapinalta leikattiin ne kitarisat viikko sitten. Noh, viikonloppuna alko valitteleen et sattuu korvaan ja päähän. Sunnuntai-iltana sitte ihan parku jo kunnolla ja maanantaina lähdettiin takasin lääkäriin. Lääkäri tutki ja tuloksena tulehtunut kurkku. Se leikkauspohja oli tulehtunut, kurkussa oli semmonen myrkynvihreä mätäglöntti mikä valutti märkää nieluun. Lääkäri jopa näytti sen mulle ja hyiiii että. En ihmettele yhtään, että koskee. Noh, lisää antibioottia. Ja luonnollisesti kun ollaan semisti kipeitä niin ollaan vihasia kun piru. Puoli lelulaatikkoa on jäähyllä, pikkusiskot saanu kuonoon, osa leluista on rikki ja sitä rataa. Ja luonnollisesti kaikki on kakkaa ja mikään ei oo hyvä ja mikään ei käy. Ei nukuta, eikä varsinkaan just ne unilelut oo hyviä. On liian pimeää samalla kun on valosaa ja kaikki on persiillään.

Samaan aikaan keskimmäinen apina juoksee tekemässä tuhojaan minkä kerkiää. Eilen esim ongin legoa vessanpöntöstä kakkapökäleiden seasta. Heitin muuten sekä legon että haarukan roskiin, ei ihan himottanut edes alkaa puhdistamaan sitä. XP Tänään tuo sitten onnistui telomaan itsensä ihan kunnolla angsteissaan. Sinkosi karkuun parkkipaikalla, kompastui siihen kuoppaan, mikä auton alle yleensä tulee talvisin ja lensi suoraan nassu edellä auton rengasta päin. Ja toki kun oli jo saanut jalat alleen ja vauhtia oli, niin jälki on sitte sen mukaista... On iso mustelma silmäkulmassa ja leuka veriviiruilla kun lensi IHAN kaaressa ja IHAN naama edellä. Näppäryyttä.

Sit nämä pakkaset! Ei saa miniapinaa ulos vaunuihin nukkumaan, niin pitää nukutella sisälle. Ja mikäs isompien mielestä olisikaan kivempaa kun tulla viereen kirkumaan kun huomaavat, että yritän nukuttaa. Esimerkiksi esikoinen: kun näkee että menen makuuhuoneeseen nukuttamaan, tulee karjumaan viereen ja nauraa päälle. Tai ottaa rummun, paukuttaa sillä ja nauraa kun saa vauvan hereille. Ahh, seesteisyyttä. Niinkun mammani sanoi: "Ah, miten ihanaa, elätte ihan täyttä elämää. Ihanaa kun on näitä pieniä piristämässä päiviä!" Ihanaapa hyvinkin.